Ajankohtaiset

Haamuverkkoharaukset käynnissä Selkämerellä

 

image1 Harauksien tukialus troolari Kalkas lähdössä Reposaaresta merelle

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry ovat yhteisellä KAPYYSI-hankkeella selvittäneet tämän vuoden aikana, minkälainen haamuverkkotilanne Suomessa on. Loppukesällä alkoivat haamuverkkojenharaukset Selkämerellä, ja syntynyt tieto kootaan syksyn aikana raportiksi.

Haamuverkoilla tarkoitetaan kalastajien menettämiä pyydyksiä, jotka kalastavat merissä ja vesistöissä itsekseen. Ne ovat haitta eläimille ja osa merten muoviongelmaa. Suomessa haamuverkkojen sijaintia, määrää tai vaikutuksia ei ole aiemmin arvioitu eikä tutkittu. Nyt toteutetut haraukset tehtiin samanlaisella kalustolla ja menetelmillä kuin vastaavissa hankkeissa eteläisellä Itämerellä.

Harattavat alueet valittiin perusteellisen taustaselvityksen jälkeen. Ensin selvitettiin laajasti, missä on viime vuosina kalastettu aktiivisimmin trooleilla, rysillä tai verkoilla. Tietoa saatiin haastattelemalla kymmeniä asiantuntijoita, kuten merivartijoita, kalastuksenvalvojia ja kalastajia. Nämä tiedot yhdistettiin pyydyspaikkakarttoihin. Lisäksi huomioitiin hylkyrekisteri ja muut yksittäiset riskitekijät. Harauslinjoja oli yli sata. Linjat kattoivat rannikon matalat lahdet ja ulottuivat avomeren trooliapajille. Eteläisin linja oli Uudenkaupungin edustalla ja pohjoisin Merikarvialla.

Harauksien toteuttamista varten järjestettiin avoin tarjouskilpailu hankkeeseen soveltuvasta kalustosta ja miehistöstä. Aluksen päälliköllä oli oltava hyvä paikallistuntemus Selkämeren rannikosta ja olosuhteista, ja aluksen oli päästävä kulkemaan myös rannikkoväylillä. Sopimus tehtiin troolari Kalkaksen ja sen päällikön, kalastaja Juha Stoltin kanssa. Kalkaksen kotipaikka on Pyhämaan kalasatama. Troolarin lisäksi käytössä oli pienempi alus Laxen, jolla päästiin väylien ulkopuolelle mataliin merenlahtiin ja jokisuistoihin.

image2

Pekka Kotilainen tarkkailee kun aluksen päällikkö Juha Stolt nostaa haraa ylös vedestä.

Kesän aikana Kalkaksen miehistö rakensi tarvittavat harat ja niille varaosia. Kun heinäkuun koeharauksien jälkeen todettiin, että laitteet toimivat, päästiin töihin. Alus miehistöineen kävi säiden salliessa läpi koko Selkämeren rannikon linja kerrallaan, etelästä alkaen. Jaksoon ei sattunut pitkiä tuulijaksoja, ja työ pääsi etenemään suunnitelman mukaisesti. Aluksella olivat mukana tarkkailemassa ja kirjanpitoa tekemässä Pekka Kotilainen (SYKE) ja Markku Saiha (SAKL). Harausvuorokausia kertyi kokonaisuudessaan parikymmentä.

Harauksien tulokset vahvistivat ennakkokäsityksiä siitä, että meillä haamuverkot eivät ole samanlainen ongelma kuin etelämpänä. Pyyntikuntoisia verkkoja tai niiden osia ei tullut vastaan yhtään, ja muutama haraan tarttunut pyydys, kaikki verkkoja tai niiden osia, oli alustavien päätelmien pohjalta jäänyt mereen talvikalastuksesta. Lopulliset päätelmät tehdään, kun koko materiaali on saatu kasaan ja analysoitu.

image3

Jussi järvinen nostaa Porissa Pihlavanlahdella haraan kiinni jäänyttä talvista verkkoa kohti vetokonetta

Kuten perustietojen keruun yhteydessä todettiin, on meillä nähtävissä suurempi riski maalle jääneiden, eri syistä käytöstä poistuneiden pyydysten kuin meressä itsekseen kalastavien kohdalla. Meillä ei ole vielä organisoitu käytöstä poistetuille pyydyksille keruujärjestelmää, vaan pyydyksiä, etenkin verkkoja, on paikoissa, missä niiden ei soisi olevan.

Asian korjaamiseksi tehdään työtä ja KAPYYSI-hankkeessa kehitetään pyydysten keräystä sekä jätehuoltoa. Jätehuolto tulee suunnitella tarkasti ja kierrätys järjestää siten, etteivät kustannukset muodostu hyötyjä suuremmaksi.

 

Kadonneet pyydykset Suomen merialueilla -hanketta (KAPYYSI) rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja koordinoi SYKE. Vuosina 2018–2020 toteutettavaan hankkeeseen osallistuvat SYKEstä merikeskus sekä kulutuksen ja tuotannon keskus. Hankepartnerina toimii Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y. Haamuverkkojen keräyksessä toimitaan yhteistyössä ammattikalastajien kanssa.

image4

Lisätietoja:

• Ryhmäpäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 536, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

• Toimitusjohtaja Kim Jordas, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL r.y., p. 0400 720 690, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

• Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 242, s-posti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

logot