Kalastuksen historiaa

Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma on käynnistänyt kurssin jossa perehdytetään opiskelijoita Selkämeren rannikon kulttuuriperintöön. Yhteistyökumppaneina toimivat Metsähallitus, Satakunnan Museo ja saaristolaiset.

 

Kurssi koostuu luennoista ja kenttäpäivistä sekä monipuolisesta, itsenäisestä aineistonkeruusta ja sen työstämisestä. Opiskelijoilta kurssi vaatii luovuutta ja tarkkuutta sekä sitoutumista kurssin tavoitteisiin. Kenttäpäivät ovat käyntejä kohteissa kuten Iso-Enskerin saarella johon toteutetaan luonto- ja kulttuuripolku. Keskiössä on ihminen ja ihmisen vaikutus saaren elämään.

opiskelijat image2

Enskerin pirunpelto on vaikuttava paikka.

Iso-Enskerin saari on osa Selkämeren kansallispuistoa ja siellä yhdistyvät monipuolisesti niin luonnon kuin kalastuksenkin historia erityispiirteet. Saarella on laaja kivikkoalue, pirunpelto joka on säilynyt edelleen avoimena. Jääkausien muovaama harju kulkee kohti luodetta ja matalalla meren puolella kasvaa vankka aarnimetsä josta on aikojen saatossa haettu veneenrakennuksen tarpeita.

opiskelijat image2

Tällä paikalla Enskerin luoteiskärjessä on ollut merimerkki niin kauan kun laivaväyliä on merkitty.

Saaren länsirannalta avautuu avoin Selkämeri jossa on historiatietojen mukaan kalastettu ensimmäistä kertaa silakkaa ajoverkoilla. Tämä 1860 – luvulla alkanut pyyntimuoto on jo loppunut, mutta edelleen tästä kalastuksen kukoistuksen kaudesta on merkkinä vanha kalakämppä Haminakarissa, pienellä luodolla Enskerin kupeella. Vielä reilut sata vuotta sitten saaressa oli parikymmentä kämppää kalastajien ja heidän perheiden tukikohtina. Kun moottorit tulivat veneisiin, nopeutui kulkeminen niin paljon että tukikohtia ei enää tarvittu samalla tavalla kuin purjeiden aikana ja nyt on enää tuo yksi jäljellä.

opiskelijat image4

Demonstraatio siitä miten muinaiset metsästäjät ovat piiloutuneet rannalle.

Opiskelijat haastattelevat kurssin aikana seudulla asuneita ja työskennelleitä, ja heidän kokemustensa kautta peilataan kulttuuriperinnön jälkiä nykyiseen elämänmenoon. Syntyneestä aineistosta rakentuvat infotaulut ja nettimateriaali kansallispuiston käyttöön.

Kurssilla on opiskelijana mukana myös Teemu Kiviharju. Hän pitää aihetta kiinnostavana ja monipuolisena vaikkakin haastavana. Hänen mielestään kurssi on jo nyt näyttänyt maailman jota ei metsiin ja metsästykseen aiemmin keskittyneenä osannut aavistaa. Kaupunkilaisen silmin ei välttämättä huomaa kaikkia asioita jotka ovat ohjanneet saaristolaisten elämään ennen

nykyaikaisia mahdollisuuksia kulkea tai kommunikoida. Tänään matka Enskeriin kestää Reposaaresta parikymmentä minuuttia, mutta purjeilla saattoi kulua puoli päivää.

opiskelijat image5

Kurssilaiset tutustuvat tomtninkiin eli historialliseen asumukseen Enskerissä.

Yliopiston puolelta kurssista vastaavat yliopistolehtorit Riina Haanpää ja Simo Laakkonen, ja yliopisto-opettaja Eeva Raike.

opiskelijat image6

logot