Kalastaja Kari Malen lähdössä rysien laskuun Reposaaren kalasatamasta
Porin merialueen perinteisesti hyvät kalastusalueet ovat jääneet vähäiselle käytölle harmaahylkeiden ilmaannuttua 2000-luvun alussa. Samalla loppui myös pyydysten kehitystyö. Alueella on kuitenkin kalastettu jonkin verran, ja tietoa saaliista, että markkinoista on. Nyt on Reposaaren kalasatamaan valmistunut rannikkokalastajille kalankäsittelytilat lajittelupöytineen ja nosturilla varustettu purkulaituri, ja kehitystyö saa jälleen vauhtia.
Näistä lähtökohdista aloitettiin suunnittelutyö, minkä tavoitteena on tuoda parhaiden aiempien rysämallien rinnalle kevyemmät mobiilit rysät, mitkä on valmistettu hylkeenkestävästä havaksesta. Mobiililla rysällä on tarkoitus kalastaa Reposaaren saaristossa matalammassa vedessä kuin ennen ja selvittää, vähenevätkö hyljevahingot, ja että toiminta on edelleen kannattavaa. Mallina toimi järville kehitetty ja jo koeteltu rysä. Perinteisistä malleista pyydyksen erottaa myös vanteiden vähäisyys, mikä helpottaa kokemista. Erityinen innovaatio on koentapussi, johon saalis pyydystä koettaessa uitetaan, ja sen avulla saadaan nostettua veneeseen sopivat annokset niin selkää kuin kalan laatuakin ajatellen.
Uusien suomukalarysien valmistus alkoi jo talvella, ja tässä viimeistellään yhtä mobiilirysää laittamalla nielulankoja paikoilleen
Rysän leikkausohjeet ja työkalut ovat varsin yksikertaiset.
Lisäarvoa kevyellä ja nopeasti pyyntiin saatettavalla rysällä on mahdollista saada leutoina talvina, kun jäätä ei sopivissa apajissa ole tai avovettä ilmestyy sääolosuhteiden muutoksessa. Tällöin pystytään kevyt rysä laskemaan nopeasti pyyntiin, ja myös nostamaan ylös, kun olosuhteet muuttuvat. Näin voidaan pyydyskautta jatkaa, ja saada saalista silloin kun muilla pyydyksillä ei ole mahdollista kalastaa. Tällaisen strategian mahdollistavia tilanteita on ollut pääosa viimeisen vuosikymmenen talvista.
Veneen nokka kohti saaristoa
Hankkeen yhteistyökalastajaksi lähti porilainen Kari Malen. Hän huolehti rysien rakentamisesta ja vastaa kalastuksesta. Hänellä on pitkältä ajalta kokemusta perinteisistä rysistä, joista oli luovuttava särjen markkinointivaikeuksien johdosta. Myös verkkokalastus oli lopetettava alati kasvavan hyljekannan johdosta osaksi vuotta kokonaan, ja päätoiminen kalastajan ammatti oli vaakalaudalla.
Vaikka rysät koerysät ovat matalia ja optimoitu särjenkalastukseen, pyydyspaikoihin haettiin luvat niin vesien omistajilta kuin ELY-keskukselta, koska nämä alueet ovat Kokemäenjoen suuosan kolmen kilometrin rajan sisäpuolella. Vesialue on pääosin Porin kaupungin omistama, ja rysien paikat suunniteltiin yhteistyössä kaupungin viranomaisten kanssa.
Kauden alku ja kokemuksia
Rysien laskupaikat ovat matalissa vesissä, ja aitaverkko on kiinni pienen saaren rantalepässä
Rysien lasku alkoi heti kun jäät lähtivät huhtikuussa. Tilanteessa, jossa jäiden lähdettyä pitää kaikki pyydykset saada heti veteen, on rysän rakenteella merkityksensä. Särki liikkuu tuolloin saaristossa, ja muutamankin päivän viivästys voi viedä pääosan saaliista. Kevyempi rysän rakenne mahdollistaa nopean virityksen, ja myös keventää kaluston määrää mm. ankkurien määrä ja siten myös paino on merkittävästi pienempi. Perämoottoriveneeseen voidaan turvallisesti ottaa kaksi – kolme pyydystä mukaan samalle laskentareissulle.
Montaa minuuttia ei kulu, kun perä saadaan kiristettyä paikoilleen, ja rysä on pyyntikunnossa
Mobiilit suomukalarysät ovat olleet käytössä juuri sellaisia kuin oletuskin oli. Kalastus alkoi hyvin, ja rysien tekniikaksi valittu harvempi solmuväli ja vain yhdet siipiverkot toimivat tavoitteen mukaisesti. Muuta kalaa kuin särkiä ei juuri ole jäänyt rysiin, mikä on tehostanut kalastajan ajankäyttöä koska lajittelua ei ole tarvinnut tehdä.
Hylkeitä ei ole vielä ollut saaristossa, ja heti kun niitä ilmaantuu, asetetaan karkotin paikoilleen yhteen rysäpariin, ja selvitetään, miten tällä tavalla voidaan edelleen vähentää vahinkoja. Kevään kalastusjakso kestää joitain viikkoja, ja kun kesän jälkeen vedet taas jäähtyvät, alkaa pidempi syyskalastuksen jakso.
Rysä on koettu, ja saalis tuodaan kylmäkonteissa kalasatamaan. Tässä vaiheessa kantavampi vene olisi paikallaan.
Uusi rysä valikoi saaliin tehokkaasti. Muuta kalaa ei käytännössä ole kuin kohteena olleita särkiä.
Alku on ollut lupaava, ja Kari Malen on tyytyväinen niin pyydyksen toimivuuteen kuin saaliiseenkin. Pitkä talven pyydysrakennusjakso oli riski, mutta kohtuullisen normaali jäätalvi mahdollisti aikataulun toimivuuden, vaikka rysämateriaalien toimitukset viivästyivät. Särjet ovat käyneet kaupaksi, mutta saalis on kuljetettu muualle. Tämä on pidentänyt entisestään työpäiviä, ja on ratkaistava syyskaudeksi niin, että kalastaja voi keskittyä varsinaiseen työhönsä, kalastamaan.
Saalis autoon ja kohti jatkokäsittelyä
Tämäkin kehitystyö (”Reposaaren osahanke”) on osa kalatalouden innovaatio-ohjelmaan sisältyvää Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hanketta (TUKALA), joka on käynnissä Luonnonvarakeskuksen ja mm. SAKL:n yhteisvoimin.
Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama.